Kun kokeilin Ultralightia kevättalvella, sen koostumus tuntui raskaalta ja liian paksulta kasvoille. Pikku hiljaa aurinko kuitenkin alkoi voimistua, ja valossa oleskelun myötä iho alkoi tuntua myös kuivemmalta. Nyt heinäkuussa Ultralight on löytänyt paikkansa aamuisin laitettavana kasvokosteuttajana. Toisinaan käytän sitä isommallekin ihoalueelle. Meikkaan kesällä hiukan vähemmän, retkillä tai kotipäivinä en välttämättä ollenkaan, ja Ultralight sopii kevyen meikin alusvoiteeksi, kunhan sen antaa ensin imeytyä kunnolla.
Voiteen koostumus on tasainen, pehmeä eikä liiemmin öljyinen, ja tuoksu on niin huomaamaton, että voide käy sen puolesta kenelle tahansa. "Kevyt kuin tuulenhenkäys" on ehkä vähän liioiteltua. Tässä voiteessa on pitkä lista uutteita ja muita aineksia, joukossa myös kookosöljyä. Kookosöljyn aurinkosuojavaikutukset ovat vielä testaamatta, mutta tähän asti Ultralight on suojannut ihoani palamiselta.
Jossain Brittien Lush-sivulla tai vastaavassa paikassa oli maininta, että Ultralight ei tarkoita voiteen keveyttä vaan ultraviolettivaloa. Ehkä se selittää voiteen nimen ja paksuuden välisen ristiriidan?
VastaaPoistaLiikkeessä kerran testailin Ultralightia, mutta jätin sinne, koska mikä tahansa tuon paksuinen voide hikoilee helteessä mun iholta pois. Ja jos voide ei pysy, ei se tietysti suojaakaan.
Eikö olisikin ihanaa, jos joku keksisi aurinkovoiteen joka on oikeasti Ultralight, siis nimenomaan merkityksessä ultrakevyt?